Menu
Suomitalon rakennuttaja Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Suomi perustettiin vuonna 1890. Suomi-yhtiöt oli toimintaperiaatteiltaan erilainen kuin perinteiset vakuutusyhtiöt, sillä yhtiö tarjosi henkivakuutuksia koko kansalle, eikä pelkästään kaupunkien yläluokalle. Yhtiö pyrki vähentämään ulkomaisten yhtiöiden ylivaltaa tuomalla henkivakuutustoiminnan suomalaisten yritysten piiriin.
Helsingin katukuva 1900-luvun alussa oli muutoksen alla, kun matalat puurakennukset saivat väistyä suurien liiketalojen tieltä. Vuonna 1855 Paratiisilinnun kortteliin muutti filosofi ja valtiomies Johan Vilhelm Snellman, ostettuaan Kalevankadun ja Yrjönkadun kulmatontin rakennuksineen. Täällä Snellman asuikin kuolemaansa saakka. Snellmannin naapurissa asusti professori Frans von Becker.
Keskinäisen Henkivakuutusyhtiö Suomen pääkonttori valmistui vuonna 1911. Julkisivun rakennusmateriaalina käytettiin Kökarin punaista graniittia, ja talon palatsimaista ulkoasua ihailtiin erityisesti. Talon ylimmissä kerroksissa sijaitsi toimistojen lisäksi myös asuinhuoneistoja, jotka kuitenkin otettiin nopeasti konttorikäyttöön tilanpuutteen takia.
Suomitalon julkisivut suunnitteli arkkitehti Armas Lindgren ja pohjapiirustukset laati arkkitehti Onni Tarjanne. Lindgrenin julkisivusuunnitelma lähti italialaisen renessanssipalatsin perusratkaisuista. Pääjulkisivun keskusveistokseksi valikoitui äiti-lapsi-aihe maan runsauksien ympäröimänä. Lindgrenin tyttäret istuivat mallina kuvanveistäjä Emil Haloselle.
Lindgren suunnitteli rakennukseen johtokunnan istuntosalin lisäksi muiden merkittävien tilojen, kuten esimerkiksi pääjohtajan huoneen kalusteet ja sisustuksen. Lindgrenin tunnettuja töitä Vakuutusyhtiö Kalevan liiketalo, Kulosaaren Ribbinghofin rivitalot sekä useat kirkot. Onni Tarjanteen tunnetuimpiin töihin lukeutuvat mm. Marian sairaala ja Kansallisteatterin teatterirakennus. Suomitalon vaikuttavan pronssisen ulko-oven teki taidetakoja ja koristetaiteilija Eric Ehrström.
Vuonna 1936 yhtiö hankki haltuunsa samasta korttelista viereisen tontin pääkonttorin laajennusta varten. Tontilta purettiin Suomalaisen yhteiskoulun vanha koulurakennus ja arkkitehtitoimisto Hytönen & Luukkosen suunnittelema, pääkonttoriin liitetty funktionalistinen uudisosa valmistui vuonna 1938.
Rakennuksen katutasossa toimi suosittu elokuvateatteri Elysée 33 vuoden ajan. Teatteri joutui kuitenkin väistymään, sillä Suomi-yhtiöt tarvitsivat tilat uusia tietokoneitaan varten. Rakennuksessa oli pääkonttorin tavoin myös asuinhuoneistoja, jotka muutettiin toimitiloiksi 60-luvulla.
Kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen suunnittelema graniittireliefi ”Odottamaton vieras” sijaitsee Yrjönkadun päädyn julkisivussa. Rakennuksen Yrjönkadun puoleisella sivulla on pieni puistikko, jossa sijaitsee kuvanveistäjä Sakari Tohkan suunnittelema pronssinen suihkukaivoveistos ”Tursas ja vedenneito”.
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi ostaa Lönnrotinkadun kulmatontin. Pohjapiirrustukset tilataan arkkitehti Onni Tarjanteelta.
Arkkitehti Armas Lindgrenin ehdotus voittaa Suomi-yhtiöiden uuden pääkonttorin julkisivun suunnittelukilpailun.
Rakennuksessa olevat asuinhuoneistot otetaan tilanpuutteen takia konttorikäyttöön.
Myös uudisrakennuksessa sijaitsevat asuinhuoneistot muutetaan toimitiloiksi.
33 vuotta Kalevankatu 6:ssa toiminut elokuvateatteri Elysée muuttaa pois Suomitalon kellarikerroksesta, uudet tilat löytyvät Kurvista.
Kiinteistö siirtyy eurooppalaisen kiinteistösijoitusyhtiön omistukseen. Suomi-yhtiöt muuttavat uusiin tiloihin Aleksanterinkadulle.
Saksalainen kiinteistörahasto ostaa Suomitalon.
Jussi Kivitie
050 420 1146
jussi.kivitie@newsec.fi
Suomitalo 2023 | Yhteistyössä Tiloja.fi